Tallin omistaja Kata ratsasti eilen Tiiulla. Odotin saavani myötätuntoa ja vertaistukea siihen, miten laiska ja reagoimaton poni on viime viikkoina kentällä ollut. Tätä ei kuitenkaan herunut:"Poni kuulemma liikkui oikein mukavasti omalla moottorilla pienen läpiratsastuksen jälkeen". Edellisen kommentin voi lukea myös rivien välistä: "Sinustahan se johtuu, ratsasta paremmin niin kyllä poni toimii". Masentavaa, mutta totta, näinhän se yleensä menee, vikaa epäonnitumiseen voi hakea omasta peilistä.
Pakkohan minun on tietysti vielä omaa etua puolustellen kertoa viime aikaisista tapahtumista. Tiiu sai laitumella potkun viime juhannuksena oikeaan takapolveen ja vietti, ainakin omasta mielestään, erinomaisen kesän pelkästään laitumella. Ratsastajaa tämä hieman pisti harmittamaan, olihan kesää varten sentään pieniä kisasuunnitelmiakin ollut.
Elo-syyskuun alussa poni sitten sai taas ratsastajansa selkään takaisin, muutaman viikon maastatyöskentelyn jälkeen, sillä ponin maha ei ensin mahtunut satulaan. Koko syyskuu ja lokakuun alku meni hyvin, poni oli kentällä oikein herkkis ja mukavan oloinen ja huom. yhteistyöhaluinen!
Lokakuun lopussa kaikki muuttui, ponista tuli parin viikon aikana erittäin vetämätön, haluton ja laiska. Eläinlääkäri, tallilaisten kesken Markus, kävi katsomassa Tiiun polven ja totesi jalan olevan kunnossa, ainakin sillä todennäköisyydellä, mitä voi ilman klinikkakäyntiä sanoa.
Polven kunnon varmistaminen ei kuitenkaan poistanut Tiiun haluttomuutta töihin. Ponin ruokamäärää on nyt lisätty taas pikkuhiljaa normaalin työtason murkinoihin. Ehkä tämä saattaa nyt auttaa, koska poni on nyt muutamina viime päivinä tuntunut aktiivisemmalta, se jopa kuljetti ratsastajaansa sunnuntaimaastossa jonkin matkaa! Ehkä poni olisi ollut yhtä halutun Katallakin muutama viikko sitten, heh, tähän voin ainakin oman itsetunnon kohentamiseksi uskoa (:
Paperitöitä ja yhteenlaskua
16 vuotta sitten
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti